1. Mitä on akupunktio?
Akupunktio on hyvin laaja kirjo erilaisia hoitomenetelmiä, joita yhdistää neulan käyttö hoitovälineenä. Akupunktiollä on historiaa yli 2500 vuotta, ja se on syntynyt osana kiinalaista lääketiedettä. Akupunktiosta on aikojen saatossa kehittynyt monia erilaisia suuntauksia, joiden teoreettisissa perusteissa ja hoitokäytännöissä on huomattaviakin eroavuuksia. Karkea jako voidaan tehdä klassiseen tai perinteiseen, sekä moderniin akupunktioon. Kukin niistä heijastaa toimintamekanismien selityksissä omaa aikaansa ja vallitsevaa maailmankuvaa. Kaikilla niillä on käyttöaiheensa ja hyvin tehtyinä ne ovat tehokkaita.
2. Sattuuko akupunktio?
Akupunktiossa käytettävät neulat ovat kertakäyttöisiä, kirurgisesta teräksestä valmistettuja ja hyvin ohuita — niiden keskimääräinen halkaisija on 2-3 hiuksen vahvuinen eli 0,2-0,3 mm. Yleensä pisto on täysin tai lähes kivuton, toisinaan se tuntuu hetkellisenä nipistyksenä. Tavanomainen ja monesti tavoiteltukin neulatuntemus on pikemminkin puutuneisuutta, kihelmöintiä, lämpöä tai raskautta, jonka voi kokea neulojen ollessa vaikuttamassa. Toisinaan jännittyneen lihaksen rentoutuminen saattaa ilmetä näkyvinä lihasnykäyksinä. Hoidon jälkeen vointi on yleensä rentoutunut.
3. Mihin neuloja laitetaan ja kuinka monta?
Akupunktiopisteitä on kaikkialla kehossa. Klassisessa akupunktiossa yleisimmin käytetyt pisteet löytyvät ylä- ja alaraajoista sekä pään alueelta, yleensä kaukana kohdealueesta. Ortopedisessä akupunktiossa käytetään myös kohdealueiden paikallista tai lähialueiden neulotusta. Valtaosa lihasten motorisista ja triggerpisteistä vastaa yleisesti tunnettujen akupunktiopisteiden sijaintia. Neulojen määrä vaihtelee tapauskohtaisesti, yleensä 3-15.
4. Millaisia vaivoja akupunktiolla voidaan hoitaa?
Akupunktion vaikuttavuudesta on näyttöä hyvin monenlaisissa vaivoissa, joskin hoitotehoon vaikuttaa huomattavasti terapeutin tietotaito ja kokemus. Yleisimpiä hoitoon hakeutumisen syitä vastaanotollamme ovat tuki- ja liikuntaelinten kipu ja toimintahäiriöt, krooniset kiputilat, niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky ja migreeni ja kuukautiskivut. Äkillisesti ilmaantunut voimakas oireisto, henkeä tai terveyttä uhkaava tila, sekä vaikealuontoinen selittämätön sairaus vaativat aina lääkärin tutkimuksen.
5. Kuinka pian vaikutusta voi odottaa?
Yksinkertaisissa ja lyhyen aikaa kehittyneissä vaivoissa vaikutus on yleensä välitön, usein jo hoidon aikana havaittava. Vaikeammissa ja pitkäaikaisissakin tapauksissa vaikutuksia aletaan huomaamaan yleensä viimeistään 4-5 hoitokerran jälkeen. Hoitovasteen puuttuminen vielä 3-4 viikon jälkeen (=6-8 hoitokertaa) kertoo vaikeasta tilasta, jonka hoito tulee olemaan pitempiaikainen, jossa on mukana parantumista hidastavia tekijöitä (esim. pitäaikaiset perussairaudet), tai jossa hoitovaste tulee olemaan vähäinen tai olematon. Hoitoennuste annetaan aina ensimmäisen käynnin yhteydessä.
6. Onko akupunktiolla haittavaikutuksia?
”Yleisesti ottaen, akupunktiohoito on turvallinen, kun se on hyvin koulutetun akupunktiohoitajan asianmukaisesti tekemä. Toisin kuin monet lääkkeet, se ei ole toksinen ja sen haittavaikutukset ovat minimaalisia.” (Acupuncture: Review and Analysis of Reports on Controlled Clinical Trials, WHO Geneva 2003.) Systemaattisten katsausten koosteessa akupunktion turvallisuudesta vuodelta 2017 todettiin sekä lievien että vakavien haittavaikutusten olevan mahdollisia, mutta ”haittavaikutukset ovat harvinaisia ja yleensä vähäisiä”. Vähäisemmistä haittavaikutuksista yleisimpiä ovat mustelma, neulan aiheuttama paikallinen kipu, sekä pyörrytys ja huonovointisuus. Myös väsymystä voi esiintyä varsinkin ensimmäisten hoitokertojen jälkeen. Mustelmaa lukuun ottamatta nämä ovat kuitenkin melko harvinaisia ilmiöitä, jotka menevät ohi itsestään tai yksinkertaisin toimenpitein.
7. Onko akupunktio ja kuivaneulaus (dry needling) sama asia?
Akupunktiosta on sen yli 2000 vuotisen historian aikana kehittynyt monia erilaisia suuntauksia, joiden perusteissa ja hoitokäytännöissä on huomattaviakin eroavaisuuksia. Kuitenkin jo varhaisissa klassikoissa, kuten Huandi Neijing Lingshu (200-luvulta eaa.) yksilöidään neulatekniikoita, jotka riippuen kivun tai sairauden luonteesta kohdistetaan pinnalliseen ihonalaiskudokseen, sen alla olevaan lihaskudokseen tai syvimmällä tasolla aina luukalvoon saakka. Pehmytkudosperäisessä kivussa klassikot painottavat kipupisteiden (”Ashi-pisteet”) paikallistamista ja neulotusta kivun lievittämiseksi. Tämä ortopedisen akupunktion osa-alue tunnetaan nykyään Triggerpiste-akupunktiona tai kuivaneulauksena (dry needling).
Länsimaisessa lääketieteen kirjallisuudessa termi kuivaneulaus mainittiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1947 (Paulett JD. Low back pain. Lancet.) kun vertailtiin alaselkäkivun hoitoa injektoimalla siihen novokaiinia, fysiologista suolaliuosta tai käyttäen pelkää injektioneulan intramuskulaarista pistoa ilman injektoitavaa ainetta (dry needle). Huomionarvoista on, että akupunktioneulat ovat aina olleet ”kuivia”.
Merkittävä virstanpylväs neulan vaikutusmekanismin ymmärryksessä oli tutkimusraportti vuodelta 1979 (Lewit K. The needle effect in the relief of myofascial pain. Pain), jossa ensimmäistä kertaa pyrittiin selittämään sen kipua lievittävä vaikutus.
Tiedon lisääntyessä mekanismeista triggerpisteiden ja myofaskiaalisen kipuoireyhtymän taustalla, akupunktioneulasta on tullut myös länsimaissa yksi merkittävistä kivunhoidon välineistä. Todennäköisesti vaillinaisen ymmärryksen ja ammattiryhmien intressiristiriitojen vuoksi Triggerpiste-akupunktiota on pitkään pyritty brändäämään ns. kuivaneulauksena. Se kuvataan akupunktiosta erilliseksi hoitotekniikaksi, vaikka hoitoväline, sen käyttötekniikat ja valtaosa sen perusteena olevasta tutkimusnäytöstä on peräisin akupunktiosta. Jan Dommerholt, yksi kuivaneulauksen pioneereista ja tunnetuimmista edustajista, onkin päätynyt toteamaan, että ”akupunktiohoidon kontekstissa kuivaneulaus on akupunktiotekniikka”.
Akupunktio on siis pitkän historian omaava monimuotoinen hoitomuoto, jota määrittää neulan käyttö hoitovälineenä. Tänä päivänä sen perusta voidaan ymmärtää anatomisten rakenteiden ja neurotieteiden kautta, samalla kun se kehittyy jatkuvasti lisääntyvän tutkimusnäytön myötä. Samoin myös kuivaneulauksesta on olemassa monia suuntauksia ja merkittäviä koulukuntaeroja käytetyissä neulatekniikoissa, niiden perusteissa, sekä koulutuksen kestossa. Näin ollen, akupunktion ja kuivaneulauksen vertailu on jo lähtökohtaisestikin haastavaa, koska se riipuu käsitteiden määritelmistä, ja määritelmät puolestaan aihepiirien ymmärryksestä. Käytettäköön näistä hoitotekniikoista mitä tahansa nimeä, ne ovat neulan käytön ammattilaisen tekemänä tehokas ja turvallinen lisä kivun hoitoon.